Perheen tarinaa Karjalasta
Satu Gröndahl Liekki-lehdessä (2009)

pilvet 5

Dekkarikirjailijana tunnettu Koo Reiman on valloittamassa uutta genrettä. Pilvet Kannaksen yllä paikantuu sutjakkaasti perinteisen maaseutua kuvaavan proosakirjallisuuden kentälle. Teoksen juonenkehittely on dramaattinen keskittyessään Talvisotaa edeltävän ajan kuvaukseen.
Päähenkilöt Johannes ja Maiju Nikkanen tapaavat toisensa Viipurissa 1937. Johanneksen tausta on työväenluokkainen mutta Maijun perheessä on selkeää pyrkimystä luokkakiertoon. Maijukin ymmärtöö, että avioliitto tulee todennäköisesti sotkemaan hänen suunnitelmansa virkanaisen urasta. Nuori pari ostaa tilan Kivennavan kylästä, joka sijaitsee rajan kupeessa. Maiju osoittautuu kekseliääksi emännäksi ja hänen lahjakkuutensa kanavoituu tilan ja talouden hoitamiseen. Johanneksen isä muuttaa pikku perheen luokse vaimon kuoltua. Vanhassa Nikkasessa henkilöityy paljolti suomalaisen miehen arkkityyppinen kuva, vaatimaton ja työteliäs kun hän on.
Koo Reiman luotaa arkipäivän suuria ja pieniä tapahtumia. Joissain paikoin tekstiä olisi ehkä voinut tiivistää. Nuoren parin suhdetta analysoidaan hienovaraisesti. Kirjailija on punonut tekstiin lukuisia maailmanpolitiikkaa ja suomalaista yhteiskuntaa koskevia lehtileikkeitä, jotka tuovat autenttisuuden tuntua teokseen. Toisaalta historiaa tuntemattomalle lukijalle leikkeet voivat välillä jäädä hieman irralliseksi tekstimassaksi, Jolle ei ehkä aina löydetä selkeää kytköstä tarinaan.
Psykologisesti ote ei ole tyypillistä kirjan edustamalle genrelle ja henkilöt hahmottuvat paljolti tekojensa kautta. Syvyyttä henkilökuvaukseen tuo kuitenkin esimerkiksi Maijun ajatusten tajunnanvirtamainen tarkastelu. Johanneksen sisaren, Annan, ja liikemies Björklundin suhde luo romaaniin miniuloitteisuutta ja se laajentaa myös temaattista aihepiiriä. Björklundin aiemman elämän ja avioliiton kuvauksessa analysoidaan humoristisesti ja oivaltavasti muidenkin yhteiskuntaluokkien elämää ja arvostuksia.
Teos on kirjoitettu joustavalla, helposti sulatettavalla kielellä, jota maustaa paikoin itäsuomalainen replikointi. Oikoluvusta voisi moni omakustantaja ottaa esimerkkiä. Dramaattiset lopputapahtumat ja perheen pako kohtalokkaana påivänä Talvisodan puhjetessa marraskuussa 1939 antavat ymmärtää, että kirjailija on suunnitellut Nikkasen perheen tarinalle jatkoa. Tästä perheestä olisi mielenkiintoista saada kuulla vastaisuudessakin.
Satu Gröndahl