raha 5
Keijo Kettunen 
Suomen dekkariseuran Euumiin kulttuuri-lehdessä 2013.
Rahan houkutus
Koo Reiman: Raha ei tunne armoa
Compania Comder 2012. 220 s.
Ruotsinsuomalainen Koo Reiman, oikealta nimeltään Kaino Ranén, on urakoinut kymmenessä vuodessa jo 
kunnioitettavan tuotannon, kahdeksan romaania ja yhden nuortenkirjan. Romaaneista seitsemän on rikos tai jännityskirjoja, ja lisäksi Reiman on julkaissut laajan romaanin Pilvet Kannaksen yllä (2009), joka kuvasi Karjalan kannaksen tunnelmia
sodan aattona 1938-39.

Reimanin esikoisromaani
Synkkä yö julma meri (2003) kehitteli salaliittoa Estonia-katastrofin ympärille ja aloitti
jännäritrilogian, jossa liikuttiin
Venäjän ja Viron lisäksi myös Yhdysvalloissa. Muut rikoskirjat ovat olleet ruotsalaisiin
miljöisiin sijoittuvia erillisromaaneja, ja sellainen on myös
uusin Raha ei tunne armoa, jossa Reiman vie henkilönsä talvisiin
olosuhteisiin
Ruotsin Lappiin.
Tunturiseudulla varttunut ja sikäläiset olot tunteva Olle Sillanpää joutuu vastoin tahtoaan oppaaksi ja huoltajaksi neljän nuoren
hiihtoretkelle Lappiin. Omahyväiset etelän nuoret aiheuttavat oikkuineen hankaluuksia jo lomahotellilla, mutta retki syrjäiselle
tunturimajalle muuttuu painajaiseksi, jota kukaan ei ole osannut odottaa.
Päästyään lumimyrskyssä majalle hiihtäjät löytävät sen edustalta vainajan, joka on ammuttu kuoliaaksi. Majaan on
linnoittautunut kaksi aseistautunutta miestä, jotka päästävät tulijat sisälle myrskystä vasta kovan taivuttelun jälkeen. Sillanpää suojatteineen huomaa joutuneensa keskelle rikollisten välienselvittelyä. Panoksena ovat suuret rahat: majan asukkaat
ovat ilmeisesti paenneet Norjan puolelta hallussaan miljoonien arvoinen ryöstösaalis. Vajassa majan lähistöllä väijyy puolestaan vihamielisiä, rahanhimoisia pyssymiehiä odottamassa tilaisuutta hyökätä sisälle.

Reiman rakentaa pieneen tilaan tylyn ja raadollisen jännitystarinan. Päähenkilö Sillanpää ja neljä nuorta joutuvat kahden
miehen vangeiksi ja samalla näiden vastahakoisiksi liittolaisiksi torjumaan ulkoa tulevia hyökkäyksiä. Tarinan mittaan Reiman
kääntelee henkilöasetelmia ja liittosuhteita uuteen uskoon. Sillanpään nuoret kumppanitkaan eivät pysty vastustamaan rahan
houkutusta, ja tuloksena on vääjäämättä väkivaltaa ja tuhoa.

Taustalla oleva ryöstökuvio jää hiukan turhan epämääräiseksi, mutta tärkeämmäksi
nouseekin rankka moraalitarina,jota Reiman kuljettaa määrätietoisesti eteenpäin. Kielessä on pientä horjahtelua - esimerkiksi omistusliitteet ovat välillä
hakusessa - mutta pitkään Ruotsissa asuneelle kirjailijalle se sallittakoon. Reimanin tyyli on myös nasevan ilmeikästä ja
jännittävä juoni pitää hyvin otteessaan.
Keijo Kettunen